maanantai 26. tammikuuta 2015

tiistai 13. tammikuuta 2015

Päivitetty pakkauslista

Tässä allekirjoittaneen pakkauslista päivitettynä 2017 vuoden reissulle. Lähinnä tavaraa karsittu taas jonkin verran pois. 

Sukset + sauvat + suksipussi+suksenpidikkeet (Ja Juhan vastaavat mukaan)
Monot
Kypärä
Lasit
Pipo
Laskettelutakki ja  –housut
3 x poolo
3 x lämpökerrasto
3 x laskettelusukat
laskettelurukkaset
nahkasormikkaat
8 x alkkarit
8 x sukat
Villasukat
farkut + vyö
rannekello                                                                                                                               
gollegehousut
Räpellys-hupparit (oma, Mats ja Jouni)
Neule
pikeepaita
Pari t-paitaa
Släbärit
silmälasit
aurinkolasit + kotelo
passi
matkaliput + muovitasku+osoitetarrat+esite
käteistä
Kännykkä + laturi                       
Pelikortit (x2) + vihko + pari kynää
Lompakko
Avaimet
Kengät
Uikkarit
dödö
kasvorasva
partahöylä
hammasharja
hiusvaha
toilettilaukku
reppu
iso kassi
Urheilusanomat + Urheilulehti
Jeesus-teippi
Viinipullon avaaja
lääkkeet ja laastarit
leatherman
hihaton paita
Räpellys-lippu
Muovipussi pyykeille

Kamera+laturi
Joku lämmityspussukka puhelimelle (Islan villasukka?), koska iPhonen kylmänkesto aivan onneton. 
Otteluliput futismatsiin (jos ostamme ennakkoon)
Navigaattori (jos otamme oman auton taxin sijaan)

KOTIIN VOI JÄTTÄÄ

Kaikki muu ylimääräinen tavara
Perhe
Huolet ja murheet


- Harhaanjohtaja

maanantai 12. tammikuuta 2015

RÄPELLYS - Ennätykset



Kuluneiden Räpellysvuosien kuva-arkistoista löytyi monen monta oman kategoriansa ykkösnimeä. Tässä pieni kooste topeista ja flopeista ja muista äärimmäisyyksistä. Tähän käytetyn ajan maksoi Vesivek Kymenlaakso.

- Misleader

Räpellys Past, Present and Future




Otin kopin Harhaanjohtajalta ja ajattelin tutkailla miten Räpellys-reissut ovat vuosien varrella muuttuneet ja miten ne muuttuvat kenties tulevaisuudessa. Jotta tässä ajatuksen vapaassa tulvassa pysyisi punainen lanka mukana edes jollain tasolla, niin tutkailen menneitä, nykyisyyttä ja tulevia Räpellyksen neljän kulmakiven kautta, jotka ovat laskeminen, juominen, syöminen ja kortinpeluu. Pidemmittä puheitta itse asiaan.

Laskeminen


Arviointi on helpointa aloittaa Räpellyksen tärkeimmästä ja kaikkein olennaisimmasta kulmakivestä eli laskemisesta. Ilman rinteissä ja rinteiden ulkopuolella tapahtuvia suksimisia reissut eivät olisi Räpellyksiä.

Kolmanneksi kokeneimpana Räpeltäjänä väitän, että laskuvauhtimme ei ole hiljentynyt vuosien varrella pätkääkään. Pikemminkin päinvastoin on tapahtunut, kun possemme on kehittynyt vuosien varrella laskijoina. (Voimme tässä kohtaa taputtaa itsellemme niin hiljaa ettei kukaan huomaa.) Selkein muutos on tapahtunut kenties rinteen ulkopuolisessa laskemisessa. Itsesuojeluvaisto ja ikä lienevät tehneet tehtävänsä, kun nykyään Räpeltäjät laskevat enemmän rinteessä kuin rinteen ulkopuolella. Toki kyse lienee myös siitä ettei Harhaanjohtaja saa rekryttyä offarireissuilleen seuraa enää entiseen malliin. Oikeastaan Gorak ja Kettu ovat ainoat joihin Harhaanjohtaja voi luottaa kun kysytään offarisreissulle lähtijöitä. Muita hurjia joutuu Harhaanjohtaja hieman huudattamaan, ennen kuin muutama uskalikko lähtee seuraamaan El Tirehtööriä. Itsesuojeluvaistokehityksestä kertoo myös se fakta, ettei yhdelläkään laskijoista ollut ensimmäisillä reissuilla kypärää päässä. Muistaakseni Harhaanjohtaja oli ensimmäinen, joka toi potan Räpellyksille (Bad Gastein 2006) ja täten toimi trendisetterinä tälle porukalle. Nykyään lähes poikkeuksetta kaikilla Räpeltäjillä on kypärä päässä rinteessä.

Entäpä tulevaisuus? Luotan, että 20 vuoden päästä tuore Räpeltäjäpolvi (Valtti, Arttu, Isla, Sofia,…) ovat ottaneet vallan sekä rinteessä että rinteen ulkopuolella. He suorittavat ja etsivät rajojaan kuten me tällä hetkellä teemme. Me nestorit saavumme myöhässä rinteeseen ja päädymme rinneravintolaan ensimmäisinä, eikä siinä ole sinänsä mitään pahaa. Ekonomeille tuttu LIFO menetelmä on meillä nestoreilla ahkerassa käytössä. Kun me laskemme, niin me teemme sen tyylillä ja tehokkaasti ja ennen kaikkea suorit… nauttien.



Juominen,

Mitäpä olisivatkaan nämä reissut ilman kunnon vauhtijuomia? Kuivempia ainakin, närästäisi vähemmän ja turvotusta ei esiintyisi yhtä mittavassa muodossa kuin nyt.

Miten oli asiat ennen? No kun katselee tuota Trysilin reissun kuvamateriaalia, niin aika kovat bakkanaalit oli pojilla tuolla reissulla. Epäilisin että Trysilin reissu oli se reissu missä juotiin eniten jäykkiä. Sittemmin Räpellys on siirtynyt enemmän kohti mietoja vauhtijuomia. Suurin kliimaksi oluen juonnista koettiin viime vuonna, kun kova rytmiryhmämme joi viiteen mieheen yli 125 litraa olutta reissulla. Kaikkihan voi toki lipittää porukalla kuuden päivän ajan olutta ja päästä samaan lukemaan kuin Räpeltäjät, mutta tämän lisäksi ryhmämme laski reilusti yli 200 rinnekilometriä per naama reissun aikana ja tähän suoritukseen ei moni pysty. Tästä suorituksesta olen erittäin ylpeä. (Taas voimme taputtaa itsellemme ja kenties myös hurrata, mutta edelleen niin ettei viereinen työkaveri huomaa mitään.) Suoritus oli myös niin kova, että epäilen vahvasti mahtaako tätä ennätystä nykyiset Räpeltäjät enää kyetä rikkomaan. Ikä ja terveys saattavat tulla vastaan, mutta ehkäpä pojasta polvi paranee?

Sen verran paatuneita oluen juojia on tämä rytmiryhmä täynnä, että en usko että oluen asema reissujen ykkösjuomana olisi missään vaiheessa uhattuna. Toki uskon myös, että oluen rinnalle noussee viini nykyistä vahvemmin neuvoa antavaksi juomaksi. Tänä vuonna saamme siitä mukavasti osviittaa, kun matkaamme Brutalen luvattuun maahan.

Entäpä tuoreempi Räpeltäjäsukupolvi? Tämä osasto herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Mikä heille maistuu vai maistuuko mikään? No jos ovat tulleet vanhempiinsa, niin kaikki maistuu ja paljon. (Nyt en tiedä pitäisikö tästä olla ylpeä, mutta tähän kohtaan voimme tehdä hiljaisen hymähdyksen.) Siitä olen kuitenkin sataprosenttisen varma, että tulemme näkemään Isät vastaan Pojat kamppailuja sekä rinteessä että rinteen ulkopuolella. Panoksena on luonnollisesti tuoppi paikallisessa ravitsemusliikkeessä.


Syöminen

Näillä reissuilla on myös perinteenä kuulla lausahdukset ”Mun lemppariuokaa”, ”Voi luoja” tai ”Nyt on törkee ähky”. Vaikka Mats ja Teme puuttuvat tällä kertaa rivistöstä, niin epäilen että kuulemme lausahdukset myös Räpellyksellä 2015. Tästä pitää huolen Pohjois-Italian rikas ruokakulttuuri, joka kelvannee myös kultivoituneimmille Räpeltäjille.

Kuinka suuressa roolissa ruoka on Räpellyksillä? Sanoisin, että vuosi vuodelta keskeisemmässä. Muutama alkupään reissu on tehty ns. budjettireissuina, joissa päivän sapuskat on tehty itse. Kunhan jotain lämmintä ja rasvaista saa syödä raskaan laskupäivän jälkeen, niin se maistuu taatusti. Sittemmin Räpeltäjien budjetit ovat kasvaneet, kun opiskelut ovat jääneet taakse ja Räpeltäjät ovat hypänneet oravanpyörään mukaan. Oma vapaa-aika on kaventunut huomattavasti. Esimerkiksi Harhaanjohtajan Football Manager Mättöliiga tai Suunnistuksen Ihmelapsen pokeripäivät ovat vain haikea muistikuva tuolla jossain. (Nyt voi ja pitää katsoa Faith +1 kansikuva tyyliin kaukaisuuten ja huokaista kaihoisasti... ja mielellään vieläpä niin, että työkaveri huolestuu henkisestä hyvinvoinnistasi.) Siksipä siis Räpeltäjät haluavat yhä useammin valmiiseen pöytään ja kenties myös asteen verran normipäivää fiinimpään paikkaan. Sisäistä Restonomia joutaa herätellä aina Juhannuksena, mutta ei välttämättä näillä reissulla. Tosin tällä reissulla teemme tässä poikkeuksen, kun olemme hylänneet puolihoidon ja Pussel on luvannut valmistaa meille maittavat aamiaiset ja muutamat suolaiset illalliset. Mutta eiköhän me jälleen eksytä myös useamman kerran valmiiseen pöytään ja löydetä paikallinen ”jödönöö”.

Jos nykytilaa vertaa Räpellykseen 2035, niin en usko että ero on kovin suuri. Tuoreempi Räpeltäjäsukupolvi saattaa tilailla ranskalaisia nauravien nakkien kera, mutta muuten en usko muutoksiin. Temen ja Matsin mielestä edelleen kaikki sapuskat ovat ”Lemppareita” ja tasoa ”Voi luoja”, Tapsa ei vieläkään syö kalaa, Mikko tilaa pizzan edelleen tuplatonnikalalla ja Masa & Jouni akseli etsii edelleen Räpellysporukalle kulinaristisia elämyksiä ja välttelevät Pipamexeja.


Kortinpeluu

Miten saamme ajan kulumaan, kun emme ole rinteessä ja tai ravintolassa? Etsimmekö paikallisia nähtävyyksiä ja turistikohteita? No ei helv....sä! Juomme olutta ja pelaamme korttia!

Epäilisin, että tämän perinteen aloitti Harhaanjohtaja jo ensimmäisen reissun alkumetreillä. Itse kun en ollut paikalla todistamassa, niin aivan varma tästä en voi olla. Joka tapauksessa mitä olisikaan Räpellys ilman koko matkan kestävää Ristiseiskaturnausta höystettynä muutamalla viimeisellä tikillä ja Unolla. Ja tähän kun lisätään vielä päälle Harhaanjohtajan totaalinen dominointi näissä peleissä, niin joku saattaisi epäillä huijaamista. Kyse ei ole kuitenkaan siitä. Me muut vaan ollaan näissä peleissä oppipoikia ja otetaan vastaan vuosittainen nöyryytys mahdollisimman kivuttomasti. Pihtasit tai et, lopputulos on aina sama. (Tässä kohdassa kaikki poislukien Harhaanjohtaja voivat työpaikallaan kyyristyä, nostaa takapuolta ja tutkailla onko sukka oikein päin jalassa.) Näin aina ollut ja näin tulee aina olemaan. Oikeastaan ainoa asia, joka saattaa tulevaisuudessa muuttua on se, että Harhaanjohtajan jälkeläiset liittyvät korttipeleihin nöyryyttämään meitä.

Tässäpä kaikille lukijoille tiukka turhan tiedon ja muisteloiden tietopaketti. En sinänsä laske, mutta enään 4,5 työpäivää ja 5 yötä lähtöön.    

Suunnistuksen ihmelapsi kuittaa.... over and out!