Ensimmäisenä huomio kiinnittyy alueen kompaktiuteen ja siihen ihanaan faktaan, että saamme aamuisin lähteä hissillä matkaan joko aivan hotellin vierestä tai tietylle aulueelle siirtymistä jouduttaen pienen kävelymatkan päästä. Loppulaskut päätyvät aina hotellin pihaan, jollei kiire yllätä Tonalen alueella ja lasketa sen puolen ala-asemalle ja kävellä joitan satoja metriä hotellille.
Äkistään sanoisin, että alue on jaettavissa neljään selkeään laskualueeseen ja täten myös neljään selkeää laskupäivään. Alla oleva järjestys ei välttämättä ole yksi yhteen sama järjestys missä alueet laskemme, vaan läpileikkaus erilaisiin laskupäiviin.
1) Rinnekartan yläpäästä löytyy Pinzolon alue. Siirtyminen tänne vaatii omalta vuorelta 1-2 hissinousua Cinque Laghin päälle ja vuoren puolivälistä hissilaskun Colariniin, josta seuraavalla hissillä nousu Puza Daifoon ja edelleen Dos del Sabioniin. Tällä alueella oikein kivan näköisiä punaisia rinteitä Tulotin alueen mustalla kilparinteellä terästettynä. Dos Del Sabionin yläaseman viereisestä rinneravintolasta mahtavat maisemat laaksoon Peroni kädessä lounaasta nauttien.
2. "Omat" rinteet eli Cinque Laghin ja Pradalagon alue. Nousu näille suoraan hotellimme vierestä. Cinque Laghin alueella nopeat, isot hissit vievät tehokkaasti kylästä vuoren huipulle, josta tulee alas tai väliasemalle muutama oikein mehevän oloinen punainen rinne. Vähän pidemmän yhtämittaisen laskun saa kun yhtä tälläistä herkkupalaa jatkaa pidemmälle siiryäkseen Pradalagon alueelle, jossa meitä odottaa 5-6 pitkää, tuovaa punaista, muutama sininen ja yksi kylään asti johtava musta rinne. Täältä myös lasketaan siirryttäessä Passo Grosten ja Monte Spinalen laskualueelle.
3. Passo Groste ja Monte Spinale. Grosten kylästä lähtee helvetin pitkä gondoli Passo Grosteen, jossa punaisten vauhdikkaiden rinteiden tuoma nautiskelu jatkuu. Pirun pitkän laskun saa jatkaessa näitä mäkiä kylän after-ski mekkaan asti, mutta riskinä on, että loppu voi olla aika luisuttelua.
Monte Spinalen huipun Chalet Fiatista avautuvat kivat näkymät koko laaksoon ja täältä lähtee rinteitä moneen eri suuntaan kukkulaa ja etenkin Tapsa pääsee kaipaamiensa pitkien mustien makuun. Jos kiire yllättää ja ei ehdi/halua siirtyä Pradalagon kautta hotellille, ei kävelymatka rinteen 20 alta hotellillekaan ole mikään tekemätön paikka, etenkin kun voi ottaa alkuun parit neuvoa antavat ala-asemalta löytyvästä after skistä.
4. Marillevan, Monte Vigon ja Monte Spolverinon alue. Laitimmaisena Monte Spolverinosta eteenpäin alue Malghet Autiin ja Folgarhjan kylään. Gondoleita, ja kaiken värisiä rinteitä sinisistä mustaan. Monte Vigon huipulta äärimmäisen nautittavia punkkutykityksiä joka suuntaan, muun muassa Val Mastellinan väliasemalla ja ainakin itselleni ennakkoon houkuttelevin tykitys Monte Vigosta yhtä soittoa pitkää punaista Marillevaan asti. Ortin huipulta löytyy jälleen Tapsalle haastetta, jota voi pidetää aloittamalla mustan seikkailun jo Doss Della Pesalta, josta lähtee myös herkku #20 Val Pancianaan.
Tässä siis neljälle päivälle laskettavaa ja yhtenä päivä voi kerätä sitten omat suosikit ja rakentaa sellaisen best of the best -päivän. Koska tässä on vasta viisi päivää kasassa ja laskupäiviä käytössämme on kuusi, niin ainakin allekirjoittanut ja Poju suuntaavat yhtenä päivä Passo Tonaleen STS:n kokopäiväretkelle. Siellä meitä odottaa 100km uutta laskettavaa, korkein alueen hiihtoalue Presenan jäätiköllä, kuin myös samaan kompleksiin kuuluvat Pontedilegnon ja Temun alueet. Aurinkotakuu ja hintaa retkelle kertyy vain 35€, jonka voimme säästää pitämällä saman hintaisen viini-illan sijasta omat maistelut juustoinen ja leikkeleineen omasta takaa.
Mukavia laskupäiviä kaikille!
T: Harhaanjohtaja
