sunnuntai 30. marraskuuta 2008

Rinteessä on pakko syödä

Saalbachin rinneravintoloissa on valinnanvaraa. Kun nälkä pääsee yllättämään, niin lähin mökki terasseineen ei varmasti ole kaukana. Meininki nettijuttujen perusteella se, että ruoka kannattaa ottaa lounaspöytätyyppisestä ratkaisusta ja katsoa melko tarkkaan, että kuinka pitkä jono oikeasti on. Joku jenkkiläinen valopää oli joutunut jonottamaan peräti 30 minuuttia, kun ei ollut osannut tarkistaa jonon pituutta silmällään. Itse rinneravintoloista en pahemmin arvosteluita löytänyt, mutta eiköhän se ruoka noissa kaikissa kohtuullista ole ja hinnatkin siedettäviä. Kokosin katsaukseen muutaman raflan eri puolilta hiihtosirkusta.

Aloitetaan Breitfussalm:sta, joka nököttää peräti 1740 metrin korkeudella. Ravintola kehuu tuottavansa lihansa luomutilalta ja kaikkihan tietää, että luomuliha maistuu par... mitä oikein puhun!!?! Samalle se maistuu, kuin hormonihärän lihakin. Breitfussalm näyttää kohtuullisen kokoiselta ja kuvista päätellen porukkaakin siellä käy, joten ei se ihan kuraa voi tarjota.







Tämä ravintola näyttää mukavan ökyiseltä! Sky Restin sijainti Schattbergissä on varmaankin lähellä täydellisyyttä maisemien puolesta. Syöminen yli kahdessatuhannessa metrissä ei ole aivan arkipäivää ja mikäli itsepalveluravintola vetää hyvin, niin tätä paikkaa voisi varmasti kokeilla. Jos ei sapuskalle, niin virvoitusjuomalle tuonne voisi ainakin poiketa.







Tavatessani Panorama Almin sivuja ymmärsin, että täällä taitaa riittää valinnanvaraa ruokapuolella ja viinipuolella. Paikan oma savustettu possumakkara kuulostaa houkuttelevalle. Jos sää on hyvä, niin ulkoterassilla on elävää musiikkia. Ja mitä olisikaan rinneravintola ilman omaa kotieläintarhaa? Täällä sellainen pitäisi olla...







Vuonna 1859 perustettu Thurenalm vaikuttaa idylliseltä ja näyttääkin wanhalta. Jos tämäkin ravintola kehuu tarjoavansa perinteistä Itävaltalaista sapuskaa, niin sen haluaa jotenkin uskoa jo pelkästään miljöön perusteella. "Pinzgauer Kasspressknödel-Suppe" valmistetaan vanhalla perinteisellä reseptillä ja 0,5 litran tuoppi Stiegliä maksaa 2,9€.







Tätä se sitten on koko viikko. Kun ravintola Bigfoot tarjoaa tuota jo kotisivuillaan, niin mitä se tarjoakaan IRL. Kotisivujen kuvaosaston mukaan ravintolassa taitaa olla kuuma ainakin aprés ski:n aikaan. Täälläkin voisi ainakin nestevaraston käydä tankkaamassa, jos matkan varrelle osuu.








Tässä siis vain muutamia Saalbach-Hinterglemin rinneravintoloista. Yli neljästäkymmenestä tarjokkaasta pääsee sitten paikanpäällä valitsemaan, joten runsaudenpulaa on näissäkin. Ravintolat nyt lienee paketissa. Tiivistyksenä voisi heittää, että ei meille varmasti nälkä, tai jano Saalbachissa tule!

2 kommenttia:

Räpeltäjä kirjoitti...

Ei vittu noita musiikkeja. Kai sitä olutta kuluu. Eihän noita viisuja koko viikkoa jaksa selvin päin kuunnella. Ja kyllähän nuo oluet ovat edullisia ja ruoka-annokset riittävän isoja ja rasvaisia. Baijerilainen munakas on ainakin pakko kokea. Sillä jos millä saa suonet tukkeeseen.

- Masa

Suunnistuksen ihmelapsi kirjoitti...

Loistava katsaus Pusselilta jälleen kerran. Äijällä taitaa olla hieman liikaa aikaa.

Ja Masalle: Ne viisuthan on just sitä mitä on etittykin. Rinnetunnelmaa parhaimmillaan.., mutta joo parin bissen voimalla mennään:)